keskiviikko 25. joulukuuta 2013

Koirien joululahja

Kaikenlaistakin on tapahtunut, mutta täällä on vietetty blogihiljaisuutta tylsinä. No nyt asiaan tulee muutos. Ajattelin kirjoitella meidän lauman uimareissusta, joka tehtiin 24.12. eli jouluaattoaamuna tänne: http://www.koirauinti.com/ ! :) Koirien joululahja oli siis viedä ne koirien omaan uimahalliin uimaan :D
(kuvia tekstin lopussa) 

Aamulla me tosiaan mentiin käymään uimassa, kun olin tilannut joulupuuron äidille aamupäivästä ja koirauintikeskus on aivan äitini "naapurissa". Kauhajoelta startattiin auto jo hyvissä ajoin 7 maissa aamulla ja uintiaika oli 10. Uimisen jälkeen mentiin sit "mummolaan" joulupuurolle ja aamupalalle :-)

Ohjaaja ajatteli ensin meidän Runon menevän parhaiten veteen ja mä olisin voinut kans kuvitella. Sanoin sille kyllä että nää on kyllä kaikki aivan hirveitä vesipetoja, mut sit se sanoi et laitetaan noutaja ensin altaaseen. Runo ei meinannutkaan millään mennä ja lopulta ohjaaja vaan vei koiran uimaan. Sitä ennen Irene innokas oli jo pulahtanut veteen rampilta kuin vanha tekijä ja sitten meni Patruunakin, sitä pidettiin kiinni ruuhkan välttämiseksi mutta huudosta päätellen halu mennä veteen oli kova, eipä noi beussinpösilöt sitten paljon miettineetkään vaan altaaseen vaan hyppäsivät niin että vesi roiskui. Runo kans alkukankeuden jälkeen ui innokkaasti ja haki lelua mutta ei selvästikkään niin vapautuneesti kun järvessä.

Onhan tuollainen sisäuimahalli ihan uus juttu ja koko paikka, kokemus, vieras ohjaaja ja kaikkien asioiden summa esim minä hoputin korvan juuressa että mene mene mene niin herra meinas aluksi vähän olla sitä mieltä että en mene, mutta lopulta uimaohjaajan näyttäessä edeltä mallia ja pienellä aputöytäisyllä noutajaherrakin sit uimaan molskahti.

Kaikilla oli ihan sairaan hauskaa. Patron hönötti menemään minkä kerkesi, Irene meni kuin vanha tekijä ja Runo toi leluja liukuhihnalta. Lopuksi laitettiin Patron ja Runo remmeihin ja uitettiin niin, minä altaan reunalta taluttaen Patruunaa ja ohjaaja vedestä käsin Runoa. Näin saatiin pojatkin keskittymään olennaiseen ja oikeasti väsymään.

Koirat oli niin naatti uimisen jälkeen. Irkkua ei tarvinnut auttaa, se nousi rampista ja hyppäsi takaisin, ui lenkkiä altaassa omaan tahtiin, ui lelujen perään välillä toi ne mulle ja ohjaaja nauroikin et pojat kattokaas neidistä mallia kun se menee tosiaankin kun vanha tekijä. Irene ui niiin paljon poikia paljon enemmän että nyt sillä onkin vesihäntä eli http://www.elainlaakariasemaakuutti.fi/FI/usein-kysyttya/kesan-vaarat/vesihanta-hannan-kiputila.html
(toiselta sivulta tietoa)

"" Vesihäntä tai uimarin häntä (englanniksi “limber tail” tai “cold tail”) on erityisesti metsästyskoirilla (noutajat, pointteri, beagle) yleisesti esiintyvä ongelma. Oireilu alkaa tyypillisimmin uimisen tai voimakkaan fyysisen rasituksen jälkeen, tai jos koira on altistunut kylmälle tai märälle ilmalle. Tyypillinen oire on velttona roikkuva häntä, joka on kivulias tai jopa turvonnut hännän tyvestä. Tutkimuksissa on todettu vaurioita lihassyissä erityisesti hännän tyvessä sijaitsevissa lihaksissa (musculus intertransversarius ventralis caudalis). Lihasvaurio aiheuttaa lihasentsyymiarvojen nousua veressä ja epänormaalia sähköistä toimintaa hännän lihasten EMG–tutkimuksessa.
On arveltu että lihasvaurion taustalla on liiallinen rasitus hännän lihaksistolle uinnin yhteydessä. On myös arveltu, että tiukka lihaskapseli hännän lihaksissa aiheuttaa huonontunutta verenkiertoa, kun lihasvaurio aiheuttaa lihassyiden turvotusta kapselin sisällä. Tiedetään että nuoret koirat ovat alttiimpia saaman oireita kuin vanhemmat. Lisäksi edellä mainituilla roduilla on selvästi suurempi alttius oireiden kehittymiselle. Koiralla, joka on saanut oireita kerran, on moninkertainen riski saada oireita myös myöhemmin uudelleen.
Hoitona on kipulääkitys ja lepo. Suurin osa koirista vastaa hyvin hoitoon noin vuorokaudessa. Ongelman ehkäisy onkin hankalampaa. Koiralla, jolla on taipumus saada oireita, tulee uintimääriä rajoittaa ja rasitusta lisätä hitaasti asteittain. Sinun koirallasi voisi olla hyvä pitää kunnollinen tauko uimisesta, jotta syntyneet lihasvauriot ehtivät parantua riittävästi, ennen kuin alat uudelleen varovaisesti lisäämään uintimääriä.""
No kotiin tultuamme annoin kipulääkettä ja hoidettu irkun peppua :) Eipä se valita, niinkun ei muutkaan meidän koirat koskaan mistään, vaikka pitäs sattua kovaakin, mutta näkyy kun roikottaa häntäänsä, raukka Irene <3 Se vain pahensi että vähän kosteet koirat, olivat ahtaassa viileässä autossa sen aikaa kun käytiin vierasilla ym. Toivotaan et menee pian ohi ja irkku saa iloisen häntänsä takasin. Eiköhän! Eikä oo nyt tulossa uusia uimailuja ennen kevättä ja kesää, koska tuo oli kertakokeilu, vaikka olen kyl päättänyt viedä koirat joskus uudestaankin. Niin paljon ne kumminki nautti siellä ja tuo jos mikä on parasta liikuntaa verrattuna mihinkään! :)








Loppusuihkut
Kuivausta turkinkuivaimella

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti