HAKU 28.5.

Heipodei. Ahkerasti ollaan viikottain käyty henkilöetsintä treeneissä. Viime kerralla sit viimein Patronistakin oikein näki miten se oikeen tajus mihin oltiin matkalla. Veti nelivedolla metsäänpäin autolta häntä viipottaen. Ihana ihana ihana pentu! Tehtiin vähän erilailla taasen , ihan johtui tuulesta tai tuulettomuudesta siis, ei vaan yksinkertaisesti tuulen tuulta ollut metsässä. Höh. Ihan tyyni sää. Ei voitu niin hyvin siis pennun kanssa käyttää harjoituksessa tuulta apuna. Kouluttaja keksi niin , että vietiin minä ja Patron maalimies metsään toista kautta, sitten maalimies vähän hetsas Patua silleesti näytti namikippoo ja rupes leperteleen. Mun piti vetää pentu metsästä pois ja sitten lähdettiin keskilinjalta kävelemään metsään takaisin niin että maalimies oli piilossa ja käveltiiin sitä kohti. Sitten ku Patron sai hajun, selvästi, päästin liinasta irti ja se meni. Ensimmäisellä maalimiehellä sikaili ( no joo joo tietysti se on vielä pentu :) ja hyppi mm:n päälle iloisena ku mikä ja tää maalimies sitten ohjas nameilla sitä taas maahan . Kaikki meni kutakuinkin aika samoin niin eipä siitä enempää. Onnistuneet treenit kuitenkin kaikenkaikkiaan taasen pikkumiehen kanssa käytiin tekemässä. Hakutreeníen jälkeen käytin sitä matkan varrella uimassa, ilma oli niin kovin K-U-U-M-A ja painostava että teki mieli jo itsekin uimaan. Seuraavat kuvat sieltä:

Kuvissa Patron poika 13 viikkoa! 

Kuvissa Patron poika 13 viikkoa! 

Kaupunkikävelyllä

Patruunan kanssa käytiin ystävien kanssa kaupunkikävelyllä vilskeessä. Sen lempiasia on tähän asti ollut lenkillä itse itsensä taluttaminen, hihna suussa kävely mutta nyt se näköjään on jäänyt Muutenkaan ei vetänyt, kontakti oli tooodella hyvä, eikä koittanut muutenkaan kiskoa. Ihana hengailija. Siinä se meni hienosti vierellä ja ihmetteli kaupungin menoa. Ilta oli kuuma ja pysähdyttiin keskustassa suihkulähteelle. Pennut eivät tuumanneet mitään siitä eivätkä mistään muustakaan. Kumpikaan. Käytiin istumassa vähän terassillakin kun oli kaunis ilma *naurahtaa*. Pennut olivat tosi kiltisti. Vähän Patruuna meinasi väsyä istuskeluun mutta tyytyi kohtaloonsa.. :-) 
Vähän sitten harjoiteltiin keskustassa myös pintoja jotka eivät mitkään tuota Patronille ongelmaa. Ritiläportaisiin ei mielellään mene, ymmärtäähän sen ettei tunnu pehmeiden tassujen pohjassa kamalan hyvältä. Syöteltiin sellaisilla sitten vähän nakkia ja ensin jäykisteli vähän niillä mutta rentoutui koko ajan paremmin ja liikuskelikin jo häntä heiluen siellä ritilän päällä. 
Ohiteltiin pyörätuoli-ihminen ja pyöräilijöitä ja lukuisia muita ihmisiä, meidät ohitti pärisevät mopot ja autot ja kaikenlaiset vempeleet niin eipä mikään ollut kummallekkaan pennuista mikään juttu. Olikin puhetta että välillä tosiaan tuntuu ettei Frinikään nää eikä kuule ollenkaan mitä ympäröivässä maailmassa tapahtuu ja mulla on ihan samanlainen tunne Patruunasta. Kuhan hengailee mukana ja on aina ihan kaiken kanssa sillee "im fine".  Hyvä niin. Kyllä olen niin ylpeä pienestä aarteestani Patruunasta. Se on vaan maailman kaikkeuden hienoin koira ja odotan vaan mitä siitä kasvaa. Se on varmastikin paljon musta kiinni mutta tähän asti on mennyt vaan niin hyvin. Meillä tuntuu olevan jo niin hyvä suhde, huomaa monissa tilanteissa Patron luottaa muhun ja mää annan sille myöskin luottamusta, mä luotan siihen vaikka se pieni vielä onkin. Hienosti se tarjoaa kontaktia ja on mun kanssa mielellään. 

Täydellinen rakkauslaps <3 <3 <3 

HAKU 21.5.2013

Oltiin taas hakua treenaamassa. Todella mukavaa kun ei ollut liikaa porukkaa ja treenit meni niin jouhevasti. Patua ei otettu tallaamaan koska keli oli niin kamalan kuuma, ettei pieni väsy jo siinä. Sen vuoro oli sit heti ensimmäisenä. Ekaa kertaa tehtiin niin et käytiin maalimiehet pennun kanssa aina viemässä/ saattamassa metsään, sit maalimies saattoi avata palkkapurkkia ja oikee innostaa koiraa ja mie vedin sit sen mettästä pois ja lähettiin toisesta suunnasta vastatuuleen sitte ettimään ukkoja. Kaikki löytyi aika kivasti ja Patron tykkäs kauheesti olla treeneissä. Jossain kohti, tais olla ennen treenejä muut treenaajat vähän syötteli sille ruokaa ja hyvä et otettiin se koska kyykisti vähän vieraille miehille. Niitä oli onneks kans ja kohta Patu oli ihan innolla syömässä namia niiden käsistä ja sille opetettiin heti et maalimiehellä mennään aina mieluiten maahan tai muutenki ollaan sillaiten, ettei ryysitä päälle. Ajatuksena et tuosta kasvaa joku 40 kilonen jätti ettei opi siihen et saa sikailla maalimiehellä. Leikin kautta maahan menoo ja tällästä. Etsittävät maalimiehetkin oli mies- nainen- mies. Ja yhtään ei metikössä jännittänyt tälläkään kertaa ketään. Tosi jees. Seuraavaa kertaa taas innolla odottaen. Oli mukava kun ilmapiiri on niin hyvä ja kaikilla juttu luistaa. Seuraavaks onkin tiedossa meidän ekat tottistreenit joissa otetaan vähän luoksetuloa ja muita alkeisjuttuja. Kyl me viel joskus ehkä ollaan taitavia. Saa nähdä..! PS. Tällä emännällä on tänää synttärit :')

Pennun kuulumiset

Ekoilla rokotuksilla käyty ja painoseurantaa! Jätkä rötkötti eläinlääkärin pöydällä eikä edes huomannut pistosta.  Juhannusviikolla sitten mennään ottamaan tehosteet. Paino nousee kivaa tahtia ja jalat saa pituutta koko ajan lisää. Tosi tasaisesti on kasvanut. Tänään huomasin ekaa kertaa tasaisella alustalla et takakorkeutta on alkanut vähän tulemaan. Mutta kyllä se siitä tasaantuu.

Painoseuranta näyttää seuraavaa: 

7vko n.5,5kg
8vko n.6,5kg
9vko n.7,9kg
10vko n.9kg
11vko n.10,5kg
12vko n.11,3kg

Hakutreeneissä oltiin 21.5. Todella mukavaa kun ei ollut liikaa porukkaa ja treenit meni niin jouhevasti. Patua ei otettu tallaamaan koska keli oli niin kamalan kuuma, ettei pieni väsy jo siinä. Sen vuoro oli sit heti ensimmäisenä. Ekaa kertaa tehtiin niin et käytiin maalimiehet pennun kanssa aina viemässä/ saattamassa metsään, sit maalimies saattoi avata palkkapurkkia ja oikee innostaa koiraa ja mie vedin sit sen mettästä pois ja lähettiin toisesta suunnasta vastatuuleen sitte ettimään ukkoja. Kaikki löytyi aika kivasti ja Patron tykkäs kauheesti olla treeneissä. 

Jossain kohti, tais olla ennen treenejä muut treenaajat vähän syötteli sille ruokaa ja hyvä et otettiin se koska kyykisti vähän vieraille miehille. Niitä oli onneks kans ja kohta Patu oli ihan innolla syömässä namia niiden käsistä ja sille opetettiin heti et maalimiehellä mennään aina mieluiten maahan tai muutenki ollaan sillaiten, ettei ryysitä päälle. Ajatuksena et tuosta kasvaa joku 40 kilonen jätti ettei opi siihen et saa sikailla maalimiehellä. Leikin kautta maahan menoo ja tällästä. Etsittävät maalimiehetkin oli mies- nainen- mies. Ja yhtään ei metikössä jännittänyt tälläkään kertaa ketään. 

Tosi jees. Seuraavaa kertaa taas innolla odottaen. Oli mukava kun ilmapiiri on niin hyvä ja kaikilla juttu luistaa. Seuraavaks onkin tiedossa meidän ekat tottistreenit joissa otetaan vähän luoksetuloa ja muita alkeisjuttuja. Kyl me viel joskus ehkä ollaan taitavia. Saa nähdä.. :-)

Verijäljestystä kokeilemassa

Meillä oli mukava päivä, koulusta koirankoulutustunneilla lähdettiin koko päiväksi metsään luokan kanssa ja vietettiin kyllä oikein ihana koiramainen päivä. Harjoiteltiin ja tutustuttiin verijälkeen eli MEJÄ:än ja lopuksi syötiin ja paistettiin laavulla makkaraa ym. Mulla oli kaikki koirat mukana ja tässä kuvia päivästä, ne kertokoot :-)

Patron verijälkeä ajamassa ensimmäistä kertaa elämässään

Runo myöskin ekaa kertaa elämässään MEJÄilemässä

Irene jäljestämässä metsässä :-) 

Ihan päivän päätteeksi mentiin kivalle metsässä sijaitsevalle louhokselle/lammelle uittamaan koiria. 

Patruuna menee jo niin huviiin! <3

Irene patsastelee rannalla <3

Runo the noutajamme <3

Pentukavereita kylässä

Mira kävi tänään Frini collie-tyttösen kanssa meillä. Kyllä pennuilla oli vaan mukavaa. Ne on vielä niin suloisia ja pieniä. Yleensä toivotaan ettei pentu kasvaisi koskaan isoksi, mutta minä olen Patruunan tulosta asti melkein toivonut että "kasva kasva kasva" että päästään kunnolla tekemisen meininkiin kaikessa (harrastusten parissa). Ja onhan tämä pentuaika toisaalta raskastakin, ja kun tästä päästään, alkaa hirveä murrosikä. Huoh. Sitä odotellessa! :D Onneksi Patron on ollut yli ihana pentu. Se on niin itsenäinen eikä ollenkaan itkeskele perään kun sen jättää yksin, mikä ihana asia koirassa! (Irenen jälkeen luxusta) Ja sisäsiisteys on alusta asti ollut ihme kyllä -hallussa. Patruunan tyttökaveri Frini ei voisi paljon kauniimpi ollakkaan. Se on oikea pumpulipentu, pörröinen ja suloinen pieni riiviö. Hihi. Kiva kun meillä on samanikäistä pentuseuraa. Tekee pennulle tooosi hyvää päästä välillä kokoisensa ja tasoisensa kaverin kanssa hömpöttelemään. Runo ja Irene on niin kovin isoja vielä ja rajuja että välillä pelottaa Patruunan puolesta vaikka kyllähän se puolensa pitää ja melkein perässäkin pysyy. Noilla kintuilla vähemmästäkin. Se on oikea jalkaeläin :-D Kuvat copyright MINÄ joten EI KOPIOINTIA!!! Kiitoos :)

Seinäjoella 12.5.

Patron Tequilaa!! Törmäsin yhdessä leffassa tähän juominkiin ja kuva napattu googlesta.

Patron oli tutustumassa isommassa kaupungissa Seinäjoelle menoon ja vilskeeseen. Reissu oli onnistunut. Paljon tuli uusia pintoja tassujen alle joista ei tuumannut mitään. Paljon autoja, sunnuntaita viettäviä vapaapäiväläisiä kävellen, pyöräillen, toisia koiria, lapsia vaikka ja mitä. Eniten se oli "Täh?" Kun pari kertaa autot tööttäilivät toisilleen. Mut eipä se mitään silleen jännittänyt tai pelännyt. Häntä pystyssä marssi eteenpäin   mun vierellä. Kivointa Patruunassa on se, että jos se näkee minkävaan sen mieltä askarruttavan asian, se on niin utelias ja ennenkö kerkiän kissaa sanoa se on jo itsenäisesti mennyt "ratkaisemaan" asian. Eli esim kun kaupungissa oli roskiksia tai patsaita tai esim joku muovipussi on jossain maassa sillein ettei siitä ota selvää, se taapertaa asian luokse ja nuuhkasee ja on sillee "ai se olikin vaan tollanen" ja jatkaa elämäänsä. Ihana pentu!!

Minä ja Papu Seinäjoen suurkaupungissa :-D

Juttujuttuja

Pian alkaa olla ensimmäinen kuukausi yhteiseloa pennun kanssa takana. Kuukauteen on jo mahtunut jo vaikka mitä, ollaan kotiuduttu, tutustuttu, aloitettu vähän harrastuksia, mm. peltojälkeä tehty ja ensimmäiset hakutreenitkin on nyt takana päin. Olen myös vähän aloitellut naksuttelemaan pennulle ja opeteltu istumaan, menemään maahan, käskystä haukkumaan ja tehty kontaktiharjoituksia ja kaikenlaista. Paljon ollaan myös leikitty ja pidety hauskaa, totuteltu käsittelyyn ja hoitotoimenpiteisiin ym. 

Tästä se lähtee. Ei voi muuta sanoa. Kaikki tuntuu hyvältä ja tulevaisuus on meillä edessä. Toivottavasti saataisiin edes jotakin aikaiseksi, mutta en kuitenkaan ota mitään paineita. Paljon on haaveita ja suunnitelmia ja hyvä niin. Niitä kohti on nyt hyvä alkaa hieman kurkotella ja sillä tavoin on tiekin selvempi meidän tallata:-)

Patruunasta on kehkeytynyt oikea uimamaisteri. Se on hirveän innokas uimari. Sai heti niin hyvää esimerkkiä Runolta ja Ireneltä niin oppi pentukin tämän taidon "kun vettä vaan". Noin viikon päästä olisikin sitten aika ensimmäisille penturokotuksille. Kivaa. Ja madottaakin toi pitäs nyt hetimmiten. Taidan vielä tänään madottaa pikkujätkän. Ens viikolla taas sitten hakua ja muuta!

Patruuna uimassa

Runo ja Frini pentu

Runo ja Patruuna

Isot rakkauwet <3

Poltettiimpas kokkookin vähän, roskia ja turhaa puutavaraa ja kaikkee mahollista :-D Oli ihanaa :-)

8.5. Oltiin ekoissa hakutreeneissämmekin Patruunan kanssa. Oli mielenkiintoista ja mukavaa. Ensteks päästiin paikalle ja aloiteltiin tallaamaan alue. Patron pääsi mukaan tallaamaan. On ylllätys yllätys ryhmän nuorin koira 10 viikkoinen hassu. Siellä se meni vieraiden ihmisten seassa pitkin mettiä porukan mukana. Kun tallaaminen oli ohi, olisi voinut olla Patronin vuoro, mutta annettiin sen vielä jäädä lepäämään hetkeksi pieni vauva kun se on :--) 
Otettiin sitten pari osaavampaa ja edennyttä koirakkoa siihen väliin, niin me muutamat uudet harrastajat päästiin vähän jyvälle touhusta. Patron oli sitten niiden jälkeen, mitään makkararinkiä sille ei pidetty, kun ei ole tarvis. Pääsee seuraavillakin kerroilla mukaan tallaamaan ja tutustuu sivussa ihmisiin, sille ei ihmiset tuota mitään ongelmaa, tykkää kaikista , tuo hassu. Patronin ekassa treenissä painotettiin sitä että oppii käyttämään nenäänsä.
Yhteensä kolme maalimiestä menivät metsään helppoihin piiloihin ja Patron narun päässä lähdettiin kävelemään vastatuuleen. Ensimmäinen maalimies oli sellainen ettei sen päälle oikein tajuttu. Ei se tiennyt oikein miten sen pitää käyttäytyä tai reagoida. Mutta sitten kun sai kehuja ja herkkuruokaa, seuraavan maalimiehen etsinnässä sillä oikein jotenkin sytty lamppu pään päällä. Sen olemus nousi, nenu nousi, se sai selkeästi hajun ihmisestä ja lähti korvat lepattaen painamaan hajun lähteen suuntaan. Sieltäkin sai herkullisia lihapullia kiposta Patruuna mies. Voi kun se oli hieno ja reipas........ <3 Kolmas maalimies oli taas vaikeampi mutta lopulta sekin löytyi ja sillä oli Patronin lempityyny palkkana josta sai taistella ja kivasti se vieraan ihmisen kanssa heti leikki. Wau :-)

Ensi kerralle päätettiin jatkaa samaan malliin mutta maahan menoa opetellaan, ettei opi sikailemaan maalimiehellä, esim kun ekalla kerralla nyt hyppi niiden päällä häntä heiluen ym. Jotta se kitketään alusta saakka pois, maalimiehellä mennään siis maahan :) Haukkutreenejä jatketaan kotosalla ihan itsenäisesti sillee tässä sivussa että joskus kun jäpikkä kasvaa ja niitä ilmaisuja voidaan ottaa mukaan, ne sitten toimisi sillon.

HAKU

Hellou.! Kävipäs niin kivasti että sain jo ennen pennun kotiutumista treenipaikat haun parista sun muusta että kyllä kelpaa aloittaa hetimmiten treenaus! Joku sen sanoi, että nuorena se on aloitettava... :-D

Mulla ja Patruunalla on nyt siis ensimmäiset hakutreenit takana. Oli mielenkiintoista ja mukavaa. Ensteks päästiin paikalle ja aloiteltiin tallaamaan alue. Patron pääsi mukaan tallaamaan. On ylllätys yllätys ryhmän nuorin koira 10 viikkoinen hassu. Siellä se meni vieraiden ihmisten seassa pitkin mettiä porukan mukana. Kun tallaaminen oli ohi, olisi voinut olla Patronin vuoro, mutta annettiin sen vielä jäädä lepäämään hetkeksi pieni vauva kun se on :--)

Otettiin sitten pari osaavampaa ja edennyttä koirakkoa siihen väliin, niin me muutamat uudet harrastajat päästiin vähän jyvälle touhusta. Patron oli sitten niiden jälkeen, mitään makkararinkiä sille ei pidetty, kun ei ole tarvis. Pääsee seuraavillakin kerroilla mukaan tallaamaan ja tutustuu sivussa ihmisiin, sille ei ihmiset tuota mitään ongelmaa, tykkää kaikista , tuo hassu. Patronin ekassa treenissä painotettiin sitä että oppii käyttämään nenäänsä.

Yhteensä kolme maalimiestä menivät metsään helppoihin piiloihin ja Patron narun päässä lähdettiin kävelemään vastatuuleen. Ensimmäinen maalimies oli sellainen ettei sen päälle oikein tajuttu. Ei se tiennyt oikein miten sen pitää käyttäytyä tai reagoida. Mutta sitten kun sai kehuja ja herkkuruokaa, seuraavan maalimiehen etsinnässä sillä oikein jotenkin sytty lamppu pään päällä. Sen olemus nousi, nenu nousi, se sai selkeästi hajun ihmisestä ja lähti korvat lepattaen painamaan hajun lähteen suuntaan. Sieltäkin sai herkullisia lihapullia kiposta Patruuna mies. Voi kun se oli hieno ja reipas........ <3 Kolmas maalimies oli taas vaikeampi mutta lopulta sekin löytyi ja sillä oli Patronin lempityyny palkkana josta sai taistella ja kivasti se vieraan ihmisen kanssa heti leikki. Wau :-)

Ensi kerralle päätettiin jatkaa samaan malliin mutta maahan menoa opetellaan, ettei opi sikailemaan maalimiehellä, esim kun ekalla kerralla nyt hyppi niiden päällä häntä heiluen ym. Jotta se kitketään alusta saakka pois, maalimiehellä mennään siis maahan :) Haukkutreenejä jatketaan kotosalla ihan itsenäisesti sillee tässä sivussa että joskus kun jäpikkä kasvaa ja niitä ilmaisuja voidaan ottaa mukaan, ne sitten toimisi sillon.

Mutta ei kait muuta. Uusia treenejä odotellessa! Kuvat eivät ole hakutreeneistä vaan toiselta päivältä, kun meillä oli metsätunteja koulussa ja Patu oli mukana. :-)

Juttuja

Tiistaina meillä on ensimmäiset HAKU treenit. Nuorena se on aloitettava vai miten se meni! Mun koululla se on mukana ja välillä nukkuu päivät kotona ja yöt se nukkuu myös tosi vaivatta. Aamulla nousen kun kuulen sen vähän heräilevän, vien suoraan pihalle ihan ensteks, sitten saa aamupalan ja sit vietetään aamuhetki ja aamupainit. 

Koululla se tutustuu ihmisiin, isoihin ja pieniin eläimiin, työkoneiden pärinöihin ja kolinoihin ja muuhun meteliin sun muuhun. Siitä tulee vielä hieno ja sosiaalinen kaveri jonka kanssa tulen pääsemään minne ikinä vaan tahdonkaan. PATRON ON UPEA. Mun unelmien täyttymys maailman helpoin pentu, mutta katsotaan nyt sitten, uhmaa, murrosikää odotellessa? Kyllä se nyt on jo näyttänyt merkkejä dominoivasta luonteestansa, murisee ja astuu kaikkea jne.. Huhhuh ;-)

Ja niin. Se on kaunis pentu myös. Ja niin hyvä sydäminen pieni lapsi. Hassuja kirjoittelen mut toinen on niin vienyt tämän emännän syrämmen!! <3Patronin kanssa pentuarki on sujunut aivan vaivatta. Aluksi oli vähän massu herkällä, mutta oli ruoanvaihtoa ja muuta siinä. Sitten ollaankin menty aivan kun vettä vaan! Tarpeet tehdään pihalle ja ollaan niin saakelin itsenäisiä. Mun perään ei paljon kysellä. Paljon ollaan yhdessä juttuja tehty ja tutustuttu ahkerasti maailmaan. Pentu kasvaa koko ajan hurjaa vauhtia.

Höntti

Ekaa kertaa Frini kaverin kanssa

Söötti!!

Näin se tuppaa kulkemaan aina häntä vispaten kerällä kohti taivasta. Emältä peritty ;-)

Varma murtovarkaan pelättäjä??? :'--D