Match Show :ssa

22.6. Kuva: Wilma Virta (17 viikkoa)

Oltiin Patun kanssa toista kertaa sosiaalistumassa mätsäreissä, eli leikkimielisessä kaikille koirille suunnatussa näyttelyssä. Patron käyttäytyi todella "kypsästi" . Upea pentu. Hienosti jaksoi kun jaksoikin seistä eikä juostessa ollenkaan pomppinut vaan sai tuomarilta liikkeistä jopa kehuja ja myöskin kontaktista. Se oli mukava kuulla kun ollaankin kaikenlaisia kontaktijuttuja vähän harjoiteltukin. Sai punaisen nauhan. Noissa mätsäreissähän on niin, että kaksi koiraa menee aina kerralla kehään, ja niistä parempi saa punaisen nauhan ja vähän huonommalle annetaan aina sininen nauha. Tuomari katsoo yleisilmettä, yhteistyötä esittäjän kanssa, liikkeitä, ja muuta käytöstä ym. Joten ylpeä oon pienestä. Sitten välissä kaikki sinisten nauhan saaneet koirat menee yhteen kehään ja niistä katsotaan 1-5 sen kehän parasta koiraa jotka saavat palkinnot. joskus voi vaikka 1-3 parasta saada palkinnot. Sitten sen jälkeen punaisten nauhan saaneet koirat menevät kehään ja taas katsotaan parhaat siitä kehästä. Patron oli niin vauva vielä ettei se vanhemmille koirille pärjännyt mutta tosi hienosti se meni ja kauheen hyvin käyttäytyy, antaa kopeloida ja tuomari sai katsoa hampaat ja kaikki. Hyvä Patron! Kuvia ei taaskaan ole kun vettä tuli kun saavista kaatamalla aika ajoin, joten jätin suosiolla kameran kotiin, ettei kastu ja mene rikki. Toiset koirani, IRENE PUN-  ja RUNO PUN3 . Jotta oli meillä punaaanen päivä :-D

23.6. Meitin lauma. Kuva: Sanna Riihiluoma

23.6. Patron uimassa. Kuva: Sanna Riihiluoma

HAKU

Tekstin kuvat lisätty jälkikäteen 27.6.2013 Kuvat eivät liity tähän blogitekstiin.

Hakutreeneissä taas kävästiin. Kouluttaja tahtoi nähdä miten kasvattajan leirillä tehtiin meidän hakutreenit ja tehtiin sit samanlailla nytkin, oli muutenkin niin kuuma, tajuttoman seisova ilma ja aivan itelläkin hiki virtasi metikössä rämpiessä , auringon porottaessa. Yhtään tuulen puuskausta ei tuntunut.

No siis treenin kulku: koira tuli keskilijalle mun kanssa autolta, maalimiehelle vähän opastettiin kuinka tehdään. Sitten maalimies pikkuusen hetsaa pentua ja kävelee n.20 -30 metriä syvyyttä metsään, helppoon piiloon, kiven taakse tai muuhun luonnon omaan piiloon. No sitten kun koira keskittyy ja ja ojennan käden eteen, "lähetän". Koira juoksee piilolle, maalimies "etunamilla" ohjaa koiran vähän kauemmaksi , istumaan, vähän lelua vilauttaa ja pentu ilmaisee maalimiehen haukkumalla. Sitten otan koiran liinasta kiinni ja lähdetään kävelemään takasin keskilinjalle hurjasti leikkien. Siis maalimies tuo leikittäen koiran takaisin maalimiehelle ja oon vähän siinä mukana. Et sillee.

Näitä taidettiin tehdä kaksi vai kolme. Viimeisellä oli eniveis sitten väsy jo ja leikkiminen ei kiinnostanut. Jäi vähän harmittamaan mut kyllä sekin sitten meni ja saatiin pentu onnellisena ja väsyneenä metsästä pois . Sillain ne suunnilleen meni. Todella mukana se on jo touhussa ja maalimiesmotivaatio nousee koko ajan. Ensin kouluttaja oli vähän sitä mieltä ettei tällä "mun tyylillä" (koira istuu, ei mene siis maahan jne) tule Patron pysymään kauaa nätisti, mut vähän saatiin näytettyä, kun viimeisellä maalimiehellä aivan ku itsestään istui maalimiehen eteen haukkumaan eikä koittanutkaan "härkkiä" tai hyppiä tai muuten lähennellä maalimiestä.
Kyllä se sen nopeasti oppii sen miten siellä käyttäydytään. Kuitenkaan EN tahdo että pentu tulevana haukkuvana hakukoirana ohjataan maahan, koska ei haukkuminen ole yhtään helppoa mahallaan. Ei ihminenkään pysty kauaa laulamaan kun se makaa. Ei sillä ole tarvetta mennä maahan. Tuolla etunamilla sen saa hyvin opetettua, kun se nyt jo pienen muistutuksen jälkeen tarjosi sitä automaattisesti.

Kotonakin on vähän tottisteltu muutes. Vähemmän kuitenkin. Irtikäskyä ja leikkimistä tehty. Vähän seuruuta ja vähän  luoksetuloo sun muuta!:-) Pikkuhiljaa hyvä tulee.

Tekstin kuvat lisätty jälkikäteen 27.6.2013 Kuvat eivät liity tähän blogitekstiin.

Hyvän mielen päivä

Sanna kävi kuvailemassa koiria. Kuvat: copyright Sanna Riihiluoma. Kopiointi ehdottomasti KIELLETTY! Koirilla ikää seuraavanlaisesti: Patron 17vko , Irene 2 vuotta, Runo noin 2,5 vuotta. Iso kiitos Sannalle kuvista, ne ovat upeita! :-)

Treeneissä 18.6.

Hellou!

Meillä piti olla tänään hakutreenit, mutta näääh! Paikalle tuli lopulta niin vähän porukkaa, että päätettiin tehä tottikset ja esineruutu, kun kerta oltiin tottiskentän vieressä ja esineruutuakin oltiin tehty juur sunnuntaina siinä samaisessa metikössä joten oli jo nääs valmis ruutu niin vaihdettiin toimia sitten lennossa. Mulle se sopi todella hyvin! Patron kierros ykkösellä pääsi tekeen samoja juttuja kun eilenkin, eli seuruun alkeita ja tällästä muuta perus settiä. Tänään jo itseasiassa päivällä niitä treenattiin kertaalleen omatoimisesti kotonakin, koska nääs saatiin niitä kotiläksyjä , niinkuin kerroinkin jo viime postissa. Nyyt sitten tehtiin niitä samoja.

Kierros kakkosella oli tarkoitus leikkiä vähän. No mie sitten pyysin meidän miespuolista ryhmäläistä leikittämään Patua, niin että sen riepu olisi ollut liinan päässä jne. Mutta ei se ollut kouluttajan mielestä kuulemma yhtään hyvä. No me leikittiin sitten ihan kaksin Patron kaa. Otettiin pari rauhaharjoitustakin sinne väliin ja kyllähän toi hienosti tekee. Sitten siitä leikki jatkui aina ennenkö se mitään huomasi. Rauha harjoitus siiis : käsi leuan alle ja hetki et ollaan "rauhassa" ja sitten jatkuu. Irroittamishommat etenee todella hyvin. Olen tehnyt melkein, en nyt varrmaa ihan, mut melkeen päivittäin "dippausleikkiä" Patron kanssa siitä asti kun oltiin siellä Sari Heinosen saalispalkkauskurssilla. Eli sehän menee niin että: kaksi samanlaista&samantyyppistä lelua ja toisella leikitään kerrallaan. Toinen saalis "kuolee" eli painan sen maahan ja samassa hetkessä toinen saalis herää henkiin ja viuhtoo kamalasti. Kun koira vaihtaa kuolleen saaliin elävään, olen alkanut lisäämään siihen hetkeen sanaa "irti" ja sujuuhan se.. Sujuu hyvin meinaan jo ihan muissakin tilanteissa missä tarvitaan irroittamista.. :-) Muuten sit tehdään niinkin et otan kaulapannasta kiii ja irroitan lelusta ja odotan et Patron irroittaa itelleen ja sit lisään siihenkin välillä sitä sanaa, että oppisi.. Ja sit ajan sen siitä tilanteesta niin että lelu esim jää sitten niille sijoilleen tai sujautan pennun näkemättä sen treeniliivin taskuun ja sillain.

Oon niin ylpee tosta koirasta ja siitä et se on niin paras. Mun oma rakkauspoika <3 Meillä menee niin hyvin ja koko ajan paremmin! Mulla on oikeesti odotuksia meidän varalle. Oon varma et jotain hienoo meistä tulee! Mä jätän kaikki puheet koiran pilaamisesta omaan arvoonsa. Me näytetään vielä :-D Meillä on kaikenlisäksi niin hyvä treeniporukka ja kouluttaja että meidän hommailuja joku on oikomassakin ja hyvä niin että tehdään sit "oikein" Kuvia nyt ei sitten ookkaan yhtään laittaa tähän, mutta eihän sitä aina tarvi. Itsellenihän mä näitä pääasiassa kirjoitan. Muistiin. Tämä onkin Patron oma päiväkirja. Iloineen ja suruineenkin.

PS PS PS
Unohdin aivan totaalisesti koko esineruudun!! Mä luulin ettei Patrolle tehdä sitä, mutta sitten tehtiinkin. Kivaa oli muutenkin päästä vähän jyvälle ekaa kertaa elämässään tosta esineruudusta. Patrolle tehtiin 2 esine etsintää. Aivan helppoja, pennulle helppoja joissa voi onnistua. Ja onnistuttiinhan me. Ensimmäiselle juostiin suoraan. Sitten vaihdettiin esine nahkarukkaseen ja sekin löytyi ja kannettiin autolle saakka. Ihanaa. Nytpä tiedän esineruudustakin jotain, ja sen, että tuotakin voi ihan itsenäisestikin opetella ja treenailla... :-)

Kaupunkilaispentu

Moikkelis moi! Viime lauantaina 15.6. oltiin sosiaalistumassa taas Seinäjoella. Provinssirock viikonlopun takia kaupunki oli oikein elossa. Nähtiin kaikenlaista. Uimassakin Patron kävi ja kyllä meillä oli hauskaa. Syötiin pehmikset ja vietettiin laatuaikaa kahdestaan. Koirapuistossakin käytiin. Pari kuvaa siltä päivältä:

Muun keppi!!

Patruunan pentukaveri koirapuistossa. Pyry husky.

Tänään 17.6.2013 oli toinen penturokotuskin aamusta. Nyt sit seuraava rokotus vasta vuoden päästä. Illalla myöskin tottistreenit. Patronin kaa otettiin kiekka 1:sellä leikkimistä. Saatiin kehuja ja sit risuja. Kouluttajan ja mun tyylit hieman eros. Kun oltiin juuri saatu tietynlaista oppia saalispalkkakurssilla, ja sitten kouluttaja olisikin tahtonut tehdä vähän erilailla. Mut pentuhan leikki ja tykkäs. Tämä ristiriitakohta liittyi ohjaajaan/sen toimintaan siis ei koiraan :) .

Toisella kierroksella sitten otettiin vähän namilla tottiksen / seuruun ym. alkeita ja saatiin aikapaljon risuja. Toisinsanoen kotiläksyjä. Eihän me olla paljon vielä siihen puoleen ton pennun kanssa paneuduttukkaan, ohjaajan käsi väärässä kohdassa ja koira ei osannu istua niinkun kouluttaja olis tahtonut jne. No mutta. Tästä on hyvä jatkaa. 

Nyt treenataan noita juttuja enemmän ja seuraavalla kerralla näytetään närhen munat, vai miten se meni :-D Pikkupikkuharjotuksia, kivaa kivaa kivaa, mustavalkoista, selkeetä, kiinnitetään huomiota koiran pään asentoon ja mun käden paikkaan ja kaikenlaiseen. HIENOSÄÄTÖÖHÄN toi vaan on. Pentu taas innoissaan meni kuitenkin ja hyvä siitä tulee, kun hyvä siitä tehdään.... Vai miten se meni... ;-)

Eihän nää jutut näin pienen kanssa saa olla liian totisia. Hauskaa pitää olla se on se ykkösjuttu ja kaikki muu tulee perässä. Jos ei kaikki onnistu niinkun strömssöössä, niin ei haittaa, niin kauan ku koira on mukana ja se näyttää hullaantuneelta siihen touhuun, siltä saa tässä vaiheessa vielä päästää vähän sormien läpi. MUN MIELESTÄ. Koska jos heti aluks tehään pelkkää tekniikkaa ja väännetään, siitä menee alkuunsa into, molemmilta.. ;-)