Irenen kuulumiset osa2

Moikkis. Nyt on steriloinnista jo useampia päiviä. Ei olla helpolla päästy. Huh. Steriloinnista seuraavana päivänä leikkaushaava näytti tältä:

Siisti haava ja kaikki tässä kohtaa vielä hyvin. Seuraavakin päivä meni hyvin. 

Kolmantena päivänä steriloinnista, eli sunnuntaipäivänä heräsin siihen kun Irkku tapittaa mua silmiin sängyn reunalta sellaisella ilmeellä jotta "auttasiksää mua äiti?" Se on saanu haavansa auki ja valuu verta vaan joka paikkaan. Talutan sen pesuhuoneeseen alakertaan hokien ääneen "voi hitto voi hitto voi hitto" ja koitin saada eläinlääkäriä kiinni. Huuhtelen haavaa vähän haaleella vedellä ja se tyrehdyttääkin vuotamisen. Sitten varovasti kuivaan haavan ja alan laittaan jotakin sidettä siihen suojaksi. 

Sitten päästiin viimein sinne eläinlääkäriinkin. Se osoittautui niin TURHAKSI käynniksi, yhtä tyhjän kanssa lopulta, ja piti vielä maksaa ittensä kipeäksi päivystysaikana käynnistä. Saatiin uusia antibiootteja joista olis ollut varmaan hyötyä, mutta... Niistä antibiooteistä lisää seuraavassa kirjoituksessa... Ja sitten saatiin raapimisen estoksi tälläinen puhallettava kauluri lainaan..

Tänään maanantaina haava vuotaa kudosnestettä edelleen ja näyttää tuolta aukinaisesta kohtaa mun mielestä ällöttävältä. HYI. Ja sitten vielä Irkun antibiootit on nyt poissa joten se saa varmaan mun tuurilla vielä jonkun tulehduksenkin tässä eikä haava parane koskaan..... Irkulle tulee nyt myöskin rappusista kulku kielto nyt että se ei hidasta paranemista. Tosin yksikään lääkäri ei oo kieltänyt niitä kulkemasta, mutta kaveri sanoi että sen koiran sterkkauksen jälkeen oli saanut sellaset ohjeet että rappusia tulee välttää. 

Ei hyvältä ollenkaan. Haava on tuolta toisesta päästä ihan auki. Mä en siis YMMÄRRÄ miksei se ell. voinut tikata sitä loppuun asti. Suututtaa kun täällä on niin surkea eläinlääkintähuolto. Oikein inhottaa viedä omia lemmikeitä mihinkään sillon kun on jotain isompaa kun ei kehenkään voi luottaa että ne osais hommansa.. Tonne alkuun laitettiin kudosliimaa mutta eipä se ole kamalasti auttanut. Vähän väliä haava vuotaa jotaki nesteitä. Alkaa tuntua pikkuhiljaa siltä että oli iso virhe leikata koko koiraa.. :--(

Lisäys 13.11. Haava alkanut parantua mukavasti! On nyt ihan kiinni ja viikko nyt leikkauksesta, ehkä tämä vielä iloksi muuttuu! Ja ens viikolle voitaisiin suunnitella jo tikkien poistoa! :) 

Kuva lisätty myöhemmi 13.11. 

Irenen kuulumiset

Tänään oli jännä päivä. :-) Vietiin meidän rakkaustyttö eläinlääkäriin jossa tiedossa oli sterilointi. Kaikki sujui hyvin ja tyttö pääsi pian kotiin, tänä iltana on nukuttanut hirveästi, ei se ole oikeastaan vieläkään herännyt kunnolla. Mutta nyt on tosiaan tämäkin asia hoidettu, niin ei tartte enää stressata, esim. juoksujen kanssa, nyt kun on uroskoirakin talossa.

Käytiin mustissa ja mirrissä ostamassa Irenelle myös vähän herkkuja (toki muillekkin haukuille) ja ostettiin myös uusi panta, vanha oli jo vähän liiaksi elämää nähnyt. Vähänkö sopii Irkulle hyvin ja heijastaa ja kaikkea. Magee! Tässä kuva vastaavasta: Irenen värinä oranssi.

Aamun päivitys: Irene heräili jo illalla vielä vähän syömään, kävi pissalla ja yritti "hengailla" meidän kanssa. Kun mentiin nukkuun tyttö pääsi meidän makkariin yöksi ja nukkuikin valittelematta koko yön. Aamulla kävi jo isommillakin tarpeilla pihalla ja paljon virkeämpi. Mut selvästi vähän kipee, vaikka ei valita, niin istuminen ja maahan meno, tuottaa ilmeisesti vähän vaikeuksia tällä hetkellä. Irene söi hyvän annoksen ruokaakin, kupin tyhjäksi ja sitten annoin antibiootin ja kipulääkkeen ja sen jälkeen on ollut parempi. Kyllä se tästä ;-)

Tämän vuoden koirakavereita (2013)

Ajattelin tehdä tälläisenkin postin tästä vuodesta, kun tein viime vuodestakin. Asiat on myös muuttuneet aika lailla. Ennen minulla oli kaksi luotettavan sosiaalista koiraa, Runo ja Irene. Nyt minulla on kolme koiraa ja kaikki vähän tilanteesta ja koirakaverista riippuen sosiaalisia ja mukavia leikkikavereita. Välillä menee kuupat niin nurin ja beusseilla on hirveän iso taipumus kuumua niin lujaa, siis kiihtyä leikkien lomassa että kohta ei ole enää kellään hauskaa. Runosta taas on tullut niin mies, että se haluaa melkein aina vain ilmoittaa toisille koirille olevansa boss. Huokaus. :-D Eli nyt on kaksi aikuista koiraa jotka eivät enää ole niin sosiaalisia kuin pentuaikana olivat, superista sosiaalistamisesta huolimatta. Ja Patron nyt on hassu pentu , se menee häntä heiluen kaikkien kanssa ainakin toistaiseksi, mutta voi olla ettei se sitten enää isompana ole yhtä mukava toisten kanssa. Remmissä kiinni ollessaan näkyy nyt jo urahtelua muille koirille, jos pääsevät olemaan nenäkkäin... Tässä kaikkia keistä oli kuvia, tänä ja viimevuonna olemme tavanneet paljon muitakin koiria, kaikenlaisia :) Toivottavasti ensi vuonna taas olisi paljon koirakavereita koirien ilona ja kaikki tulis hyvin juttuun keskenään!

Nämä kolme kuvaa otettu 2013 huhtikuussa, mökkeiltiin Jyväskylässä
tottelevaisuusseminaarin takia. Kaksi toisilleen tuttua beussia plus 1 näitä kahta vanhempi oleva
dobermanni, kaikki narttuja, kuin parhaita kaveruksia, rallittivat mökkimäellä viikonlopun ilman mitään pieniäkään
pöhinöitä taikka muuta. Kyllä meillä oli ihanaa ja nämä hyvät muistot reissusta!: ) 

Näissä kuvissa seikkailee hoitokoiramme Bea beauceron. Näihin aikoihin noin 4-5 kk ikäinen narttupentu. Patron pentu noin 9 viikkoa ja Irene. Kolmikolla oli kaksi päivää todella hauskaa, tehtiin vaikka mitä. Bea vei minun ja miehen sydämen. Mahtava koiran alku :) 

Nämä kuvat keväältä myöskin ja viimeisen kuvan poseeraaja on Pinja, miehen äidin koira.
Se oli oikea Runon ja Irenen parhauskaveri kunnes Irkulla oli juoksut ja Pinja oli tekemässä omia ensimmäisiään
ja tytöillä tunteet kuumeni. Nykyään Pinja leikkii onnessaan Runon ja Patruunan kanssa mutta Irenen kanssa välit ovat viileät. Toimeen tullaan, se on pääasia. Ei mene tappeluiksi vierailut anoppilassa.

Tästä ylemmissä kuvissa seikkailee kaverini Kurko belgi, ja sekalainen sakki huskyja.
Lumiasta sekä Sambasta löysin kuvat. Näiden koirien kanssa Irenellä on ollut aina hauskaa. Runo ja Kurko eivät ole pääseet leikimään kuin pikkupentuina joskus koirapuistoissa, nykyään ei enää koska Kurkokaan ei toisille uroksille oikein lämpene. :-) 

2 ensimmäisessä kuvia erimoisista koirapuistokavereista joiden kanssa on pidetty tosi hauskaa aina sillon,
kun ollaan päästy käymään aina koirapuistoissa. 2 alemmssa kuvia Patruunasta collie seurassa. Kuvat kesä 2013

Sitten meidän lauma tutustui uuteen tulokkaaseen, kaverini pentuun, Frini collieen.

Patron tutustui myös Frinin laumaan Hetaan ja Awaan tietysti . :) 

Myöskin Caapo tanskandoggi tuli alusta alkaen tutuksi Patruunalle..

It's true.

Rakkaus on musta ruskein merkein

Käytiin pellolla rallittelemassa koirien kanssa. Ihana pakkas aamu. Kirkas taivas ja maa ihan kuurassa vielä yön jäljiltä. Irene ja Patron kaksi mun suurta rakkauttani. On ne hienoja koiria ja ilman niitä elämä olisi kovin tylsää ja tyhjää. Turhaa. :-)